Uutislistaukseen

24.09.2020

24.9.2020 08.00

 

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Kirkkoviestiä ei ole voitu laatia.

 

Varmuus epävarmuuden keskellä

 

Koronavirus on muuttanut päivittäistä elämänrytmiämme. Meneminen ja tuleminen eivät ole enää niin yksinkertaisia asioita, kuin vielä silloin kun aloitimme tämän vuoden. Aina on takaraivossa ajatus, onko turvallista lähteä ja mennä? Erityisesti riskiryhmäläiset joutuvat pohtimaan näitä kysymyksiä hyvin tarkkaan.

Seurakunta on muun yhteiskunnan tavoin joutunut kohtaamaan Koronan. Ensimmäinen jumalanpalvelus tyhjille kirkonpenkeille jäi mieleen. Ei silloin heti ajatellut, että tässä nyt Jumalan sana kohtaan sanankuulijan. Jumalanpalveluksen jälkeen tarkastellessani sosiaalisessa mediassa jumalanpalvelukseen osallistuneiden määriä, olin toista mieltä. Jumalanpalvelukseen osallistuneiden määrät normaalijumalanpalvelukseen verrattuna ylittyivät joskus huimasti.

Uskon, että nämä uudet tavat välittää jumalanpalvelus ihmisille, ovat tulleet jäädäkseen perinteisen jumalanpalveluksen rinnalle. Ne eivät uhkaa sitä. Musiikkia voi kuunnella levyltä tai urheilua voi katsoa televisiosta, mutta elävän musiikin kuuntelu konsertissa tai urheilun seuraaminen paikan päällä vie kokemuksen aivan uudelle tasolle. Näin on myös jumalanpalveluksen suhteen. Paikan päällä on aina paras.

Kirjoitan tätä juttua Kirkkoviestiin elokuun alussa, jolloin olen jäämässä kuukauden kesä lomalle. Seurakunnassa on vähitellen vapauduttu rajoituksista ja tapahtumia järjestetään taas. Kuitenkin sairastuneiden määrä on lähtenyt taas kasvuun. Odotetaan toista aaltoa. Minkälainen on tilanne syyskuun alussa, kun palaan lomilta? Sitä ei kukaan osaa sanoa. Epävarmuus jatkuu. Millainen on elämänrytmini syyskuussa? Siihen en osaa vielä vastata.

Oli elämäni sitten millaista tahansa, tiedän, että yhtä asiaa Koronavirus ei ole pystynyt muuttamaan. Tämä asia on luottamus Jumalaan ja hänen lupauksiinsa. Tämä Jesajan kirjan sana olkoon rohkaisuna meille kaikille: "Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa, kun astut tulen lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta.”

 

Siunattua ja levollista syksyä!

Samu Repo