Historiaa

Seurakunnan varhaisia vaiheita ja aikaisempia kirkkoja


Hengellisen elämän perinteet Eurajoella ovat varsin vanhat. Virallisissa lähteissä seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran helmikuun 19. päivänä 1344. Tuolloin Nikolaus Vellus –niminen pappi luovutti 80 markan suuruisen velkansa maksuksi Turun piispa Hemmingille Eurajoella omistamansa maatilan. Voidaan päätellä, että Eurajoki jo tuolloin oli hallinnollinen ja oikeudellinen kokonaisuus ja kirkollisesti vakiintunut alue. Tuohon laajaan muinaiseen kirkkopitäjään ovat Eurajoen lisäksi kuuluneet Rauma, Lappi ja Luvia. Nämä ovat myöhemmin siitä eronneet; Rauma jo keskiajalla, Lappi 1630 ja Luvia 1901.

Varsinkin Eurassa tutkitut hautalöydöt Luistarissa kertovat kristinuskon vaikutuksesta alueella jo ennen ensimmäistä ristiretkeä v. 1056. Varhaisimmat kristilliset tiedot muinaisen ”Alisen Euran” eli Eurajoen suurpitäjän alueella liittyvät Santolviin, Eurajoen ja Lapin eli tarkemmin sanoen Saarenkylän ja Murtamon rajalla olleeseen muinaispyhäkköön. Santolvi tulee sanoista Sankt Olof eli Pyhä Olavi, joka oli Norjan ensimmäinen kristitty kuningas ja harjoitti lähetystyötä tänne idän suuntaan.

Irjanteen kylässä harjun päällä on sijainnut saarnahuone jo 1200-luvun lopulta lähtien. Nykyinen v. 1731 rakennettu kirkko on kolmas samalla paikalla.

Toinen kirkollinen keskus syntyi 1300-luvun alussa kun ensimmäinen kirkko rakennettiin nykyiselle paikalle Viloisten kylään. Joen eteläpuolen Haloinen ja pohjoispuolen Viloinen nimettiin yhdessä kirkonkyläksi. Tämä kirkon sijoitus johtunee alueen asutuksen painopisteestä joen alajuoksulle. Sinnehän meren rantaan jokien suulle perustettiin Linnamaan linnakin v. 1367. Ensimmäinen kirkko, jonka nimi oli Pyhä Risti, mainitaan v. 1558. Seuraava puukirkko rakennettiin samaan kohtaan v. 1695. Kirkon kellossa mainitaan tätä 1700-luvulla Mikael Almlöfin kirkoksi. Tämä oli hyvin vaikutusvaltainen nimismies aikanaan. Vuoden 1695 kirkossa oli kivinen sakasti: kirkon piirustukset ovat säilyneet (ks. kuva). Kivisakastin kivet palvelevat osittain nykyisen kirkon peruskivinä.

vuoden 1695 kirkon piirustukset


 

Edellisen v. 1695 kirkon alttaritaulu kuvaa Kristusta ristiinnaulittuna. Tämä runsaalla barokkikehyksellä varustettu taulu on nykyisen kirkon sakariston puoleisella seinällä.

Heikki Vanha-Rauvola

(Lähde: Ulla Heino, Eurajoen historia 1-3)

Keskiaikainen puinen alttarikaapin osa. Itämaan tietäjät kumartavat Jeesus-lasta
Seurakuntakeskus Tapulin alttaritaulu

Eurajoen seurakunnan vanhat kirjat

 

   

Eurajoen seurakunnan arvokkain kirja on Biblia Latina. Se on painettu Ulmissa vuona 1480. Se on ns. inkunaabeli eli kehtopainate joka on painettu ennen vuotta 1501, jolloin kirjapainotaito yleistyi ja tekniikka parani. Lauseiden koristellut alkukirjaimet on tehty siihen käsin. Nämä yksittäiskappaleet ovat usein hauraita.Tällaisia latinankielistä Raamattua on säilynyt maailmassa vain kuusi kappaletta.  Tämä Raamattu on entisöity konservaattori Aino Ravilan toimesta.

 

   

Missale Åboense on ensimmäinen Suomen kirkon  käyttöön tarkoitettu messukirja. Se on painettu vuonna 1488 Lyypekissä. Yhtään kokonaista missalea ei tunneta, 15 epätäydellistä on tiedossa, joista kaksi Suomessa. Eurajoen missalen olemassaoloa ei tunneta edelleenkään kovin laajasti. Pahoin varioituneen kappaleen entisöi Aino Ravila.  

Vuoden 1701 virsikirja ns. vanha virsikirja oli tavallisen seurakuntalaisen peruskirja yli 200 vuoden ajan. Kirja on melko yleinen.

         

Mikael Agricolan kääntämä Uusi testamentti vuodelta 1548 on säilynyt melko hyvin.