Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Usko kolmiyhteiseen Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön antaa elämälle vankan perustan ja turvan. Voit tutustua kristilliseen uskoon tai syventää uskoasi monin eri tavoin alla olevien linkkien kautta. Voit myös ottaa yhteyttä seurakuntaan halutessasi keskustella uskon kysymyksistä. Papit, diakoniatyöntekijät ja nuorisotyönohjaajat ovat valmiita keskustelemaan kanssasi.
HiljentyminenLinkki avautuu uudessa välilehdessä on Jumalan puoleen kääntymistä. Se voi olla yhdessä rukoilemista jumalanpalveluksessa, hiljaista rukousta metsän siimeksessä tai vaikkapa hartauden kuuntelemista nettisivuilta.
Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.
Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi." (Matt. 28:5–6)
Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty ikään kuin haudataan ja nousee kuolleista.
Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Ylösnousemusjuhla alkaa.
Pääsiäisyö oli varhaisessa kirkossa aika, jolloin monia kastettiin. Siksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.
Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta maailmassa.
Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.
Usko Jumalaan on turvallista luottamusta siihen, että ihmisen elämä ei ole pelkästään omien käsien varassa. Niin kuin lapsi turvautuu vanhempiinsa, ihminen voi turvautua Jumalaan. Lue lisää siitä, mitä on kristinuskoLinkki avautuu uudessa välilehdessä ja mitä tarkoittaa luterilaisuus.
Kiirastorstain jumalanpalveluksessa painopiste on ehtoollisessa. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.
Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. Hän sanoi heille: ”Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa.” Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: ”Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.”
Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani. Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!” (Luuk. 22:14–22).
Kiirastorstain iltana Jeesus vetäytyi Getsemanen puutarhaan rukoilemaan voimaa Isältään taivaasta. Juudas kavalsi Jeesuksen ja Jeesus vangittiin.
Kiirastorstai on ollut katolisessa kirkossa ripittäytymisen päivä. Kiira-sana tulee ripittäytymisestä. Ruotsin kielen sanan skära tarkoittaa puhdistamista. Kansanuskomuksissa kiira on tarkoittanut pahaa, joka on karkotettu pihapiiristä.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä